Anna Rajavuori

Sosialistiset agitaatiotilaisuudet esityksinä 1900-luvun alun keskisuomalaisella maaseudulla

Tutkimushankkeeni käsittelee Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen järjestämää suullista agitaatiotoimintaa Vaasan läänin itäisen vaalipiirin alueella ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Vuosisadan alun poliittista puhetta on tutkittu suhteellisen vähän, osittain sen vuoksi, että ääniteaineistoja ei ole ja puhekäsikirjoituksiakin on säilynyt hyvin rajallisesti. Yleensä agitaatiota on tarkasteltu välineenä levittää poliittisia näkemyksiä kansan keskuuteen ja sen tuloksia on mitattu esimerkiksi äänestysosuuksilla. Tarkastelen agitaatiota ja agitaatiotilaisuuksia performanssiteoreettisesta näkökulmasta esityksenä ja ruumiillisena vuorovaikutuksena. Esitys on linssi, jonka läpi historiaa ja kulttuuria sekä poliittista ja sosiaalista todellisuutta katsotaan. Tutkimukseni lähdeaineisto koostuu kolmesta päätyypistä, sanomalehtiaineistoista, muistitiedosta ja asiakirja-aineistoista sekä lisäksi kaunokirjallisesta aineistosta. Aineistoa on luettu suhteessa performanssiteorian kannalta olennaisiin, esimerkiksi identiteettiin, sosiaalisiin rooleihin ja yksilöiden toimintamahdollisuuksiin liittyviin, kysymyksiin.

Tutkimus osoittaa, että sosialistinen agitaatio oli monitahoista niin muodoiltaan kuin sisällöiltään. Esityksen luonteeseen vaikutti eniten paikalla ollut yleisö ominaisuuksillaan. Agitaatioperformanssi lainasi esityksellisiä keinojaan muista tutkimusajankohdan suullisista esityksistä. Agitaattorit hyödynsivät kristillistä retoriikkaa ja heidän motiivinsa kumpusivat usein kansanvalistuksellisista ihanteista. Agitaation merkittävä sanoma, luokkayhteiskunnan ja luokkaeron sanoittaminen, tehtiin näkyväksi usein esityksellisin keinoin. Agitaattori pyrki tietoisesti sanaharkkaan ”porvarillisten” kanssa, jolloin konfliktin kautta tuotettiin sekä vastakkainasettelua sosiaalisten ryhmien kesken että joukkovoiman tuntoa. Agitaation merkittävä tarkoitus olikin luoda kuulijoilleen itsetietoisen työläisen identiteettiä, joka perustui sisäryhmän yhteistoimintaan.

Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia poliittiseen toimintaan ja poliittisen identiteetin muotoutumiseen maaseutuympäristössä osana modernisaatioprosessia. Sosialistiagitaattorit opettivat rahvasta poliittiseen toimijuuteen ja vahvistivat köyhälistön ja työväestön osallisuuden ja kansalaisuuden kokemusta. Toisaalta agitaattorin työ toimi oppina ja väylänä valtakunnan politiikkaan monelle kouluttamattomalle tai itseoppineelle. Poliittisten ja sosiaalisten vaikutusten ohella agitaatiolla oli myös huomattavia kulttuurisia vaikutuksia monipuolisen iltamakulttuurin ansiosta. Tutkimuksen näkökulma poliittisiin esityksiin ja esityksen politiikkaan avaa vertailukohtia myös nykypäivän poliittiseen kulttuuriin.

Kuvateksti: ”Piirisihteeri V. Boman pitää paikallisia opastuskursseja Karttulassa v. 1908”. Kymmenen vuotta Suomen Työväenpuolueen muistoja ja ennätyksiä. Työväen kirjapaino, 1909, s. 94
Kuvateksti: ”Piirisihteeri V. Boman pitää paikallisia opastuskursseja Karttulassa v. 1908”. Kymmenen vuotta Suomen Työväenpuolueen muistoja ja ennätyksiä. Työväen kirjapaino, 1909, s. 94

 

Olen 35-vuotias poliittisen historian jatko-opiskelija. Valmistuin valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006. Pro gradu –tutkielmani käsitteli vuonna 1918 teloitetun Sofia Hjulgrénin kuoleman jälkipuintia työväenjulkisuudessa. Valmistumiseni jälkeen olin töissä kirja-alalla ennen jatko-opintojeni aloittamista vuonna 2010. Väitöstutkimukseni käsittelee sosialistista agitaatiota ja agitaatiotilaisuuksia keskisuomalaisella maaseudulla 1900-luvun alussa. Suomen Kulttuurirahasto on rahoittanut hankettani vuodesta 2012 ja olen tehnyt tutkimustani Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolla. Olen julkaissut kaksi väitöstutkimukseeni perustuvaa vertaisarvioitua artikkelia, englanniksi RMN Newsletterissä (2013) sekä suomeksi esitystutkimuksen antologiassa (2015).

Julkaisut Tuhat-tietokannassa

Yhteystiedot:
anna.rajavuori[at]helsinki.fi
+358 40 506 4358

Performanssi, auktoriteetti ja vuorovaikutus 1900-luvun alun suomalaisissa suullis-kirjallisissa traditioissa